Ajankohtaista
Arvot on kirjattu
Miksi emme enää toimi arvojemme mukaan?
Arvoja ei nykyisin puutu mistään. Ne on kirjattu strategioihin, opetussuunnitelmiin, yritysten verkkosivuille ja juhlapuheisiin. Luottamus, avoimuus, vastuullisuus ja ihmisten arvostaminen toistuvat niin usein, että niistä on tullut lähes koristeellisia sanoja – asioita, joita kukaan ei enää kyseenalaista, mutta joita yhä harvempi pysähtyy pohtimaan.
Silti moni meistä tunnistaa saman kokemuksen: arvopuheen ja arjen todellisuuden väliin jää tyhjä tila.
Arvo mitataan vasta silloin, kun se maksaa jotain
On helppoa kannattaa oikeudenmukaisuutta, kun se ei kosketa ketään läheistä. On helppoa puhua avoimuudesta, kunnes joku käyttää sitä oikeasti johtoa kohtaan. On helppoa arvostaa rehellisyyttä, kunnes se vaarantaa oman aseman.
Arvo ei ole arvo, jos sitä noudatetaan vain silloin, kun se on helppoa. Se on tunnistettavissa vasta silloin, kun sen noudattaminen käy kalliiksi – vaikeuttaa työtä, hidastaa etenemistä tai asettaa johtajan epämukavaan tilanteeseen.
Juuri tämä on se kohta, jossa moni organisaatio ja moni johtaja kompastuvat, koska arvojen varsinaista hintaa ei ole koskaan ajateltu loppuun asti.
Kaksoistodellisuus syntyy huomaamatta
Työpaikoilla syntyy usein kaksi rinnakkaista todellisuutta: se, mitä sanotaan arvostettavan, ja se, mitä palkitaan, ylennetään ja hyväksytään käytännössä. Uusi työntekijä oppii tämän eron nopeasti.
Kun palkitseminen, nimitykset ja kriisin hetken päätökset kertovat toista tarinaa kuin arvokyltti seinällä, luottamus ei murene kertarysäyksellä. Se rapautuu pieni päätös kerrallaan, kunnes kukaan ei enää oikeasti usko siihen, mitä seinällä lukee.
Mitä tästä seuraa johtamiselle?
Hyvä johtaminen ei tarkoita kaikkien miellyttämistä. Se tarkoittaa kykyä tehdä ratkaisu, joka on oikea, vaikka se ei olisi suosituin – ja kykyä kestää se, että joku pettyy. Tämä on erityisen vaikeaa aikana, jolloin johtajalta odotetaan jatkuvaa herkkyyttä ja osallistamista, mutta samalla nopeita ja selkeitä päätöksiä.
Moraalinen rohkeus ei ole suuria eleitä. Se on useimmiten pieni, huomaamaton valinta:: se hetki, jolloin joku voisi vaieta, mutta puhuu, tai jolloin jonkun olisi helpompaa katsoa sivuun, mutta ei tee niin.
Mistä perusta löytyy uudelleen?
Vastaus ei ole lisätä arvoja seinälle. Pikemminkin vähemmän arvoja – mutta niin, että jokainen niistä todella velvoittaa. Kolme tarkkaan määriteltyä ja johdonmukaisesti sovellettua arvoa kantaa pidemmälle kuin kymmenen kaunista sanaa, joita ei kukaan osaa selittää käytännössä.
Näistä kysymyksistä – arvojen juurista, työpaikkojen kaksoistodellisuudesta ja johtamisen moraalisesta rohkeudesta – kertoo tarkemmin uusi kirjani Arvot on kirjattu – Miksi emme enää toimi niiden mukaan..

Kohtaamisia, jotka rakentavat tulevaisuutta

Viime päivinä olen käynyt keskusteluja, jotka muistuttavat yhdestä yksinkertaisesta asiasta: Kehitys ei synny rakenteista yksin, vaan ihmisistä.
Tapasin liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutalan. Keskustelumme ei jäänyt järjestelmiin tai malleihin, vaan meni siihen, mikä on olennaista – nuoriin, kasvuun ja siihen, miten syntyy kokemus nähdyksi tulemisesta.
Työssäni olen nähnyt, mitä tapahtuu, kun ihminen jää sivuun.
Ja olen nähnyt, mitä tapahtuu, kun joku ottaa vastuun ja uskaltaa kohdata.
Urheilussa tämä ymmärretään hyvin: kasvu ei synny sattumalta, vaan arjessa, toistossa ja luottamuksessa. Koulutuksessa kyse on lopulta samasta asiasta.
Simple Plan Solutionsissa rakennamme ratkaisuja, joissa yhdistyvät:
- strateginen ajattelu
- käytännön toteutus
- ja ennen kaikkea ihmisen kohtaaminen
Kyse ei ole vain kehittämisestä, vaan suunnasta.
Siitä, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa ja kenelle.
Jos nämä teemat resonoivat, jatketaan keskustelua.
Johtamisen moraali – Esseitä vallasta ja vastuusta

Esseekokoelma johtamisesta, vallasta ja hiljaisuudesta organisaatioissa
Johtaminen ei ole vain strategiaa, päätöksiä tai tuloksia.
Se on ennen kaikkea moraalinen tehtävä.
Johtamisen moraali tarkastelee organisaatioiden arkea näkökulmasta, josta puhutaan yllättävän vähän:Mitä tapahtuu, kun valtaa käytetään ilman vastuuta – ja miksi olennaisista asioista vaietaan?
Kirja nostaa esiin kysymyksiä, joita jokainen johtaja, asiantuntija ja organisaation jäsen kohtaa:
- Mitä valta tekee ihmiselle?
- Miksi päätöksiä tehdään ennen keskustelua?
- Miten hiljaisuudesta tulee osa organisaatiokulttuuria?
- Millaista moraalista rohkeutta johtaminen vaatii?
Teos perustuu pitkään kokemukseen johtamisesta, organisaatioista ja työelämän ilmiöistä.
Se yhdistää analyyttisen ajattelun ja käytännön havainnot tavalla, joka haastaa lukijan pysähtymään.
Johtaminen ei ole vain sitä, mitä tehdään näkyvästi.
Se on myös sitä, mitä jätetään sanomatta.
Johtopäätös tehtiin ensin
Johtopäätös tehtiin ensin tarkastelee organisaatioiden päätöksenteon ilmiöitä ja niiden vaikutusta johtamiseen.

Pienoisromaani johtamisesta
Johtopäätös tehtiin ensin tarkastelee organisaatioiden päätöksenteon ilmiöitä ja niiden vaikutusta johtamiseen.Kirja kuvaa ilmiötä, jossa päätöksenteko tapahtuu osittain näkymättömissä rakenteissa ennen virallisia keskusteluja ja kokouksia.
Näkyvä päätöksenteko etenee normaalisti, mutta suunta voi olla valittu jo etukäteen.
Kun johtopäätös tehdään ennen keskustelua, prosessi muuttuu perusteluksi.
Teos tarkastelee erityisesti johtajan asemaa tilanteessa, jossa vastuu säilyy, mutta päätöksenteon todellinen dynamiikka jää osittain näkymättömäksi.
Kyse ei ole yksittäisestä organisaatiosta, vaan ilmiöstä, joka voi esiintyä monenlaisissa toimintaympäristöissä.
Teos on fiktiivinen ja käsittelee yleisiä johtamisen ilmiöitä.
Teemoja kirjassa
– johtaminen ja vastuu
– päätöksenteon rakenteet
– organisaatiokulttuuri
– näkyvä ja näkymätön valta
– hiljaisuus päätöksenteossa
